Mitä on kognitiivinen psykoterapia

Kognitiivinen psykoterapia on tieteellisesti tutkittu terapiamuoto ja sen vaikuttavuudesta on kertynyt luotettavaa tietoa lukuisista eri hoitokokeista. Siitä on todettu olevan apua monien yleisten psyykkisiin häiriöihin, kuten masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa. Esim. lievässä ja usein keskivaikeassa masennuksessa psykoterapia voi olla ainoa hoito. Toisinaan keskivaikeassa masennuksessa ja vaikeassa masennuksessa käytännössä aina psykoterapian rinnalle suositetaan masennuslääkettä. Usein työskentelyyn sitoudutaan vuodeksi kerrallaan, 1-3 vuodeksi kokonaisuudessaan. Tällöin tapaamisia on 1-2 kertaa viikossa. Poikkeuksia kuitenkin tehdään asiakkaan tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Kognitiivinen psykoterapia voi olla lyhytterapiaa ja tällöin käyntejä voi olla vaihteleva määrä, vaikka 12-20 kertaa. Moniin psykiatrisiin häiriöihin ja elämäntilanteisiin on nykyään lupaavaa tutkimusnäyttöä myös lyhyempien terapioiden vaikuttavuudesta. Termillä kognitiivinen tarkoitetaan psykologiassa ajattelua, tiedostamista ja havainnointia. Kognitiivinen psykoterapia perehtyy mm. näihin prosesseihin potilaan yksilöllisestä kokemuksesta käsin ja niin, että olennaiseksi tarkastelun kohteeksi nostetaan niihin liittyvät tunteet. Työskentely on yleensä käytännönläheistä. Psykoterapiassa tärkeitä ovat luottamus ja vuorovaikutuksen sujuvuus. Ensin luonnollisesti tutustutaan ja asiakas kertoo ensin melko vapaasti ja omassa tahdissaan. Mm. omasta oireilustaan, käsityksensä siitä, elämän tilanteestaan, elämän-historiastaan ja toiveistaan psykoterapian suhteen. Terapeutti voi olla vaihtelevasti äänessä esittäen täsmentäviä kysymyksiä keskustelun lomassa. Terapeutti kertoo pääpiirteittäin työskentelytavoistaan ja kognitiivisesta psykoterapiasta ylipäänsä. Terapeutti myös jakaa tietoa ja voi esimerkiksi kertoa mitä yleensä tiedetään masennuksesta ja sen psykoterapeuttisesta hoidosta. Kognitiiviseen psykoterapiaan kuuluu tietynlainen rakenne, jonka ajatellaan tukevan terapiaprosessia ja näin ollen terapeuttisen hoidon tehokkuutta. Tämä rakenteellisuus eli struktuuri voi näkyä yksittäisissä tapaamisissakin. Yleensä aluksi kerrotaan ajankohtainen vointi esim. mieliala ja ajankohtaiset asiat. Sitten asiakas osallistuu ns. agendan eli työjärjestyksen laatimiseen kertomalla mitä tällä kertaa itse kokisi tärkeäksi käsitellä. Aikaa on rajatusti, joten voi olla mielekästä tehdä käsittelyjärjestys kunkin tapaamisen aluksi, jos vaikka asioita on paljon. Tällöin ainakin itselle sillä hetkellä tärkeät asiat tulee käytyä läpi aikataulun puitteissa. Istunnon agenda luonnollisesti vaihtelee senkin mukaan missä vaiheessa psykoterapiaa ollaan. Alkuvaiheessa terapiaa, kartoittamassa oireilua ja tutustumassa vaiko hieman pidemmällä havainnoimassa omaa ajattelua ja harjoittelemassa uusia taitoja.