Kondylooma

Kondylooman eli visvasyylän aiheuttaa ihmisen papilloomavirus (HPV). Naisilla kondyloomia esiintyy ulkosynnyttimissä, emättimen aukossa, virtsaputken suulla, välilihassa ja joskus myös kohdunnapukassa ja emättimessä. Miehillä kondyloomia voi esiintyä virtsaputkessa, terskassa, esinahassa ja siittimen varressa. Molemmilla sukupuolilla kondyloomia voi esiintyä suussa tai peräaukossa ja sen ympärillä. Kondylooma voi olla litteä pintasolukon paksunnos, syylän kaltainen kukkakaalimainen uloke tai luomimainen muutos iholla tai limakalvolla, joka on koholla (papulainen kondylooma). HPV voi tarttua seksissä, käsien välityksellä ja synnytyskanavasta. Kondomi vähentää tartuntariskiä, mutta ei täysin suojaa tartunnalta. Itämisaika eli aika tartunnasta mahdollisiin oireisiin on vaihteleva, kuukausista vuosiin. Diagnoosi perustuu sukuelinten kliiniseen tutkimiseen vastaanotolla. Tarvittaessa voidaan ottaa kudosnäyte. Naisilta otetaan irtosolunäyte eli papa-näyte. Kahden vuoden seurannassa HPV-infektioista 80-90% paranee elimistön puolustusvasteen kehittyessä. Kuitenkin oireilevia ja potilasta häiritseviä muutoksia voidaan hoitaa oireiden ilmaantuessa joko lääkkeellisesti potilaan itse toteuttamana paikallisena itsehoitona. Vastaanotolla hoidettaessa vaihtoehtoina ovat nestetyppijäädytys eli kryohoito, hiilidioksidilaser tai kirurgia. Hoidot voivat aiheuttaa ärsytystä hoidetulle alueelle. Kondylooman uusiutuminen on yleistä, eikä yksittäisiä kondyloomia ole välttämätöntä hoitaa. Vakituisessa suhteessa kondomin käyttö ei ole välttämätöntä. Mikäli epäilet kondyloomaa, ota yhteyttä lääkäriin.