Yskä - hoito

Mikäli yskää esiintyy ilman edeltävää ylähengitystieoiretta, oireen tutkiminen alkaa lääkärin vastaanotolla. Lääkärille kerrotaan mm. kauanko yskän oiretta on ollut, milloin oire voimistuu tai helpottaa, nouseeko yskiessä ysköksiä suuhun; jos niin millaisia. Onko muita yleisoireita yskään liittyen, esimerkiksi hengenahdistusta rasituksessa. Olennaista on myös tupakoiko potilas tai sisältääkö esimerkiksi työ tai harrastukset joitakin mahdollisesti hengitysteitä ärsyttäviä aineita, kuten hometta tai pölyä. Lääkäri mm. kuuntelee keuhkot, tutkii usein myös nenän ja nielun ja tunnustelee kaulan imusolmukkeita, jotka voisivat kertoa tulehduksesta. Ensimmäisellä vastaanotolla saatetaan jo puhalluttaa asiakasta erilaisilla laitteilla (PEF, spirometria), jotka kertovat alustavaa tietoa keuhkojen hengitystoiminnoista. Keuhkoröntgenkuva otetaan herkästi aikuisilta mm. keuhkokuumetta epäiltäessä tai tupakoitsijoilta. Lapsilla kynnys röntgenkuvaamiseen on paljon korkeampi ja raskaana olevilta röntgenkuvausta pyritään välttämään. Mikäli yskään liittyy selvää yleiskunnon laskua, laihtumista, sameita/värillisiä ysköksiä, pitkittynyttä kuumetta, verisiä ysköksiä tai muita huolestuttavia oireita, on syytä hakeutua nopeammin lääkärin vastaanotolle keskustelemaan tarvittavista jatkotutkimuksista ja hoidosta.