Raskauden ehkäisy keltarauhashormonivalmisteilla

Raskauden ehkäisy keltarauhashormonivalmisteilla (minipillerit, ehkäisykapseli, pistokset) Keltarauhashormoneja (progestiineja) sisältäviä ehkäisymenetelmiä on erilaisia. Annostelureittejä on useampia, keltarauhashormoniehkäisyä voidaan käyttää päivittäin suun otettavina tabletteina, asettaa olkavarteen keltarauhashormonia vapauttava ehkäisykapseli, jonka teho on valmisteesta riippuen 3 tai 5 vuotta tai keltarauhashormonia voidaan antaa terveydenhoitajan toimesta 3 kk:n välein pistoksina. Ns hormonikierukat sisältävät myös ainoastaan keltarauhashormonia ja ne käsitellään erillisessä videossa. Ehkäisypillereitä, joissa on ainoastaan keltarauhashormonia kutsutaan minipillereiksi. Yhdistelmäehkäisytabletit eli e-pillerit taas sisältävät keltarauhashormonin lisäksi naishormonia ja ne käsitellään erillisessä videossa. Keltarauhashormonin ehkäisyteho on monitekijäinen. Se muuttaa kohdunkaulan liman siittiöiden kulkua vaikeuttavaksi, kohdun limakalvo ohenee, munajohtimien värekarvojen toiminta muuttuu ja munasolun irtoaminen häiriintyy. Oikein käytettynä ehkäisyteho on hyvä, mutta minipillerien käytössä on erityisen tärkeää muistaa ottaa tabletit säännöllisesti. Kapselin käyttäjillä tätä ongelmaa ei ole, kun kapselista vapautuu tasaisesti keltarauhashormonia. Käytön lopettamisen jälkeen hedelmällisyys palaa ikää vastaavalle tasolle. Keltarauhashormoniehkäisy usein vähentää vuotoja, mutta toisaalta vuodot saattavat olla epäsäännölliset ja vaaratonta tiputtelua voi esiintyä. Kuukautisiin liittyvä päänsärky voi vähentyä kuten myös endometrioosiin liittyvä oireilu ja kuukautiskivut. Käytön aikana voi esiintyä ihon rasvoittumista, aknea, toiminnallisia eli itsestään häviäviä munasarjakystia, rintojen aristusta ja päänsärkyä. Keltarauhashormoniehkäisyä voi käyttää imetyksen aikana. Laskimo- ja valtimotukosten riski ei lisäänny. Keltarauhashormoniehkäisy sopii myös monille, joille e-pillerit eivät syystä tai toisesta käy.