Sukuelinherpes

Sukuelin herpestä aiheuttavat sekä herpes simplex virus 1 että herpes simplex virus 2. Näistä tyyppi 2 on sukuelinten alueella yleisempi. Herpes tarttuu yhdynnässä tai suuseksikontaktissa. Sukuelinherpeksen ensiepisodin (primaari-infektio) oireena on 2-6 päivää altistuksesta ilmaantuvat pinnalliset rakkulat iholla ja/tai limakalvolla molemmin puolisena. Virtsaaminen voi olla kivuliasta. Myös kohdunnapukassa voi olla rakkuloita. Yleisoireina esiintyy kuumetta, lihaskipuja, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Nivusen alueen imusolmukkeet voivat olla turvoksissa. Herpeshaavaumat ovat kivuliaita. Oireet häviävät 2-3 viikossa. Rakkuloista kehittyy haavaumia, jotka paranevat rupivaiheen kautta. Herpes virus jää piileväksi alueen hermojuuriin. Ensitartuntakin voi olla vähäoireinen tai oireeton. Koska herpesvirus jää elimistöön, esiintyy myös uusintaepisodeja. Niihin ei liity yleisoireita, ne ovat toispuoleisia ja oireiden kesto on noin viikon. Yksilöllisesti vaihtelee paljon, kuinka usein uusintaepisodeja esiintyy. Niitä voi olla jopa parin viikon välein, muutaman kerran vuodessa tai ei ollenkaan. Herpes-virusta erittyy myös oireettomassa vaiheessa ja tartunta on mahdollinen silloinkin. Kondomi suojaa hyvin, mutta ei täysin herpestartunnalta. Herpes diagnoosi perustuu mieluiten rakkulavaiheessa tehtyyn viljelyyn tai nukleiinihapon osoitustestiin. Näyte otetaan rakkulasta tai sen pohjasta. Epäiltäessä herpestä, kannattaa käydä lääkärissä mahdollisimman pian, jotta näyte saataisiin otettua rakkulavaiheessa. Herpesinfektiota voidaan hoitaa suun kautta otettavilla lääkärin reseptillä saatavilla viruslääkkeillä, jolloin oireiden kestoa saadaan vähennettyä. Hoito tulee aloittaa mahdollisimman pian oireiden alusta. Hoito ei kuitenkaan poista virusta kokonaan elimistöstä. Jos herpes uusii usein, voidaan harkita estolääkityksen käyttöä.

Aiheeseen liittyviä videoita