Jälkiehkäisy

Jälkiehkäisystä puhutaan, kun tarkoitetaan raskauden ehkäisyä yhdynnän jälkeen, mutta ennen hedelmöittyneen munasolun kiinnittymistä kohtuun. Jälkiehkäisy menetelmiä ovat kuparikierukka ja hormonaalinen jälkiehkäisy, joita saa apteekista ilman reseptiä, mutta kierukan asettaa paikalleen kohtuun lääkäri. Mitä nopeammin yhdynnän jälkeen jälkiehkäisyä käytetään, sitä tehokkaampaa se on. Mikäli hedelmöittynyt munasolu on jo kiinnittynyt kohtuun, mikään jälkiehkäisymenetelmä ei keskeytä raskautta. Hormonaalisena jälkiehkäisynä käytetään levonorgestreeliä 1,5 mg mieluiten 12 tunnin kuluessa yhdynnästä, mutta enintään 3 vrk:n kuluessa. Ulipristaali 30 mg otetaan myös mieluiten 12 tunnin kuluessa, mutta enintään 5 vrk:n kuluttua suojaamattomasta yhdynnästä. Jälkiehkäisyn käytön jälkeen pitää huolehtia muulla tavoin mahdollisimman pian jatkoehkäisystä. Levonorgestreelia jälkiehkäisynä käyttäneistä naisista tulee raskaaksi 1—3% ja ulipristaalia käyttäneistä naisista 0,9-2,6 %. Haittavaikutuksena molemmissa valmisteissa on päänsärkyä, kiertohäiriöitä ja pahoinvointia. Kuparikierukka on tehokkain jälkiehkäisymenetelmä, 0.09 % tulee raskaaksi siitä huolimatta, että kuparikierukka on asetettu jälkiehkäisyksi. Sen etuna on myös se, että samalla tulee huolehdittua jatkoehkäisy jopa viideksi vuodeksi. Kuparikierukka tulee asettaa 5 vrk:n sisällä yhdynnästä ja se voidaan asettaa sekä synnyttämättömälle että synnyttäneelle naiselle. Eli jälkiehkäisyn tarpeessa, voit ottaa ensin yhteyttä apteekkiin ja sen jälkeen lääkäriin joko jatkoehkäisyn suunnittelua varten tai kuparikierukan asetusta varten.

Aiheeseen liittyviä videoita